Eräs Salla Koskion varsoista

Meillä on ollut reilut kymmenen eri hevosta mieheni Rauno Lahdenperän kanssa vuosien saatossa. Tällä hetkellä tallilla on 5 hevosta, joista 4 on ajohevosia ja yksi siitostamma. Se varsookin jo pian.

Täydennysrehuja me käytetään ihan päivittäin hevosen perusruokinnan lisänä. Syitähän on useita, mutta olemme käyttäneet täydennysrehuja yleisen hyvinvoinnin tukena, palautumiseen sekä vastustuskyvyn parantamiseen. Olemme antaneet myös eri vitamiinilisiä, sisältäen muun muassa C-vitamiinia, sinkkiä ja kuparia flunssan yhteydessä, yskään, kuumeeseen tai esimerkiksi räkätautiin. Kaikki nämä riippuvat tietenkin sairaudesta sekä hevosesta. B- ja E-vitamiinien saannista huolehdimme erityisesti aina ajon jälkeen.

Hevoset stressaantuvat helposti muun muassa kuljetuksista, joka vaikuttaa suoraan hevosen vatsan toimintaan ja sitä kautta suorituskykyyn. Näin ollen on ensisijaisen tärkeää huolehtia elektrolyyttitasapainosta sekä vatsan toiminnasta. Näissä tilanteissa olemme käyttäneet Hoofin elektrolyyttejä sekä vatsatuotteita. Hoofin vatsalle tarkoitetussa Vizymessä on mukana myös elektrolyyttejä ja se on vaikuttanut jo 1-2 viikon ruokinnan jälkeen.

Salla Koskio ja pikkuvarsa For A Reason

Eri sairauksien tukihoitona sekä päivittäisessä ruokinnassa käytämme Hoofin monivitamiinituotteita, joissa on samassa riittävä määrä muun muassa B-, E- ja C-vitamiineja. Lisäainepitoisuudet ovat merkittävästi totuttua korkeammat, joten on ollut kiva, että ei tarvitse enää ruokkia niin paljon lisärehuja kuin olemme aiemmin tottuneen. Olemme erityisesti tykänneet muun muassa Hoofin Vimix Plus sekä Equimino-tuotteista.

Välillä hevosen veriarvot saattavat olla kohollaan, mikä saattaa johtua esimerkiksi raudan puutteesta. Tämänkaltaisissa tilanteissa tämä Equi-Haemolyn on ollut hyvä tuote, joka parantaa veriarvoja.

Hevosen vatsan sekä suoliston hyvinvointi on ensisijaisen tärkeää, koska usein vatsassa on jotain sanomista. Nämä Hoofin vatsalle tarkoitetut täydennysrehut ovat kyllä hyviä. Hevoset ovat syöneet kyllä hyvin kaikkia näitä jauheita ruuan seassa. Ovat ilmeisen hyvän makuisia, ja tuoksuvat hedelmällisille. Se on tietenkin ensisijaisen tärkeää, että täydennysrehut eivät jää kupin pohjalle.

En kutsuisi itseäni vielä valmentajaksi, kun teemme tätä palkkatöiden ohessa mieheni kanssa – harrastaja-valmentaja kuulostaa ehkä paremmalta.

Kaikki vapaa-aika menee kyllä hevosten parissa, noin 4-5 tuntia päivässä. Kaikki maalla asuvat kyllä tietävät, että eivät ne työt ikinä siihen lopu. Aina on jotain projektia mitä pitäisi tehdä kaiken muun ohessa.

Kaikki kasvattimme ovat olleet ravihevosia. Eivät ne ole vielä mitään kovin suuria ehtineet saavuttaa. Heavy Beat on pärjännyt tähän mennessä parhaiten. Ennätys on 12,7ake (2100m autolähtö) ja rahaa tuli omistajalle reilu 30 000 euroa. Meidän omista hevosista on parhaiten pärjännyt tamma Maggie Cloud, joka on ollut Kriterium- ja Derby-finaalissa ja voittanut Tammahambon sekä kasvattajakruunun 3- sekä 5-vuotiaana. Isommista voitoista voisi mainita myös Mimmin Ruusun Satakunta-ajon voiton.

Maggie Cloud:n surkea ulkonäkökin koheni nopeasti tuhdilla ruokinnalla, ja jo kaksivuotiskeväänä se oli Hippoksen näyttelyssä paras varsa

Maggie Cloud oli varsana reppana honkkeli, jota en olisi huolinut talliini lainkaan. Rehellisesti sanottuna aika säälittävä näky, pelkkää luuta, nahkaa ja kasa karvaa, mutta äärimmäisen kiltti luonne ja helppo käsiteltävä. Mieheni kuitenkin tykästyi varsaan, osti hevosen ja pikkuhiljaa varsan mukava luonne teki myös minuun vaikutuksen. Neljä vuotta myöhemmin tamma oli meidän kivenkova kilpahevonen, ME-tamma ja rakas työkaveri.

Surkea ulkonäkö koheni nopeasti tuhdilla ruokinnalla ja oikealla ruokavaliolla. Maggie ei ole koskaan ollut kovin ahne syömään, ennemminkin tuppasi laihtumaan joka käänteessä. Ravaaminen oli alusta alkaen tosi helppoa Maggielle ja siinä ohessa myös fysiikka kohentui hyvin nopeasti. Tämä hölkkäili heti ajo-opetuksen jälkeen koppakärryt perässään viiden kilometrin lenkkejä väsymättä lainkaan. Ensimmäisissä starteissaan se ei kuitenkaan ollut mitenkään erikoinen, vaikka teki rehdit suoritukset. Tavanomaisen treenin ja muutaman startin jälkeen lahjakas hevonen sai kuitenkin juonesta kiinni ja alkoi näyttää kykyjään.

Maggie Cloudin kaksi jälkeläistä

Ei menestys kyllä itsestään tullut. Välillä rento ravi tai tulinen loppukiri ei vain meinannut löytyä lainkaan. Tammaa käytettiin välillä klinikalla, hierojalla ja eri hoidoissa, mutta tilanne ei vaan meinannut kehittyä. Juuri ennen Derby-karsintaa kaikki kuitenkin muuttui. Maggie Cloudin vakiokuski Mika Forss saapui ajokkinsa kanssa Vermon kaviouralta lämmittelemästä, ja totesi hevosen tuntuneen aivan uudestisyntyneeltä vuoden aiempiin startteihin verrattuna. Olin tietenkin hyvin mielissäni uutisista, mutta en voinut haaveillakaan siitä, mitä ohjastajan tuntuma ennusti. Maggie Cloud kesti kovan matkavauhdin ja spurttasi loppumetreillä keulahevosen ohi ykköseksi huikealla ME-ajalla 13,8akp (2600m autolähtö). Hevonen kyllä lunasti silloin kaikki sille asetetut tavoitteet monikertaisesti.

Minä olen kuitenkin aivan tavallinen amatöörivalmentaja, joka treenaa hevosiaan ihan niin kuin muutkin. Oikea ruokavalio ja hoito ovat äärimmäisen tärkeitä, mutta hyvällä hevosella on tietenkin helppo pärjätä. Nykyään Maggie Cloudilla on neljä jälkeläistä. Kuvassa yksi heistä, For A Reason pikkuvarsana.

Voin kyllä suositella Hoofia hevosten omistajille.